perjantai 25. marraskuuta 2016

Polte


You taught me the courage of stars before you left.
How light carries on endlessly, even after death.
With shortness of breath, you explained the infinite.
How rare and beautiful it is to even exist.
I couldn’t help but ask
For you to say it all again.
I tried to write it down
But I could never find a pen.
I’d give anything to hear
You say it one more time,
That the universe was made
Just to be seen by my eyes.


Sleeping at last - Saturn





















Lumi siunasi jo hetken läsnäolollaan, mutta myös sen alta jälleen paljastuneet marraskuun ruskeaan ja harmaaseen taittuvat värit ihastuttavat, ja sain mahdollisuuden kerätä maasta taas lehtiä taiteilua varten. On hienoa miten erilaisia värejä eri vuodenajoilla on annettavanaan.

 Rumassakin voi usein nähdä kauneutta kun oikein tarkasti katsoo.
 Kun näkee sen sisimpään. Eikä kaiken tarvitse aina olla nättiä. Elämä on likaista ja raakaa toisinaan, mutta se kuuluu pakettiin. Se on otettava vastaan sellaisenaan.












(Tein superhyvää raakasuklaata kookosöljystä ja raakakaakaojauheesta maustettuna hunajalla, chilillä, inkiväärillä ja kanelilla ja käytin raakasuklaata myös smuutissa - vihreä mönjä lasissa - hedelmien ja tattarihiutaleitten kanssa, joka oli erittäin toimiva yhdistelmä)







Talvisin olen usein tuntenut oloni pieneksi, halunnut olla vain kerällä ja horrostaa. Miettinyt heräänkö kunnolla koskaan.

Olen pitkään antanut pelon pidätellä itseäni. Nyt pelon hetkinä muistutan itseäni, se on vain päässä ja ohimenevää. Kun annan sen olla, se katoaa. Ja tunnen kuin oma tulevaisuuden haamuni taputtaisi olkapäälle: kaikki tulee olemaan hyvin, se kuiskaa.

Kaikki on jo nyt harvinaisen hyvin. Olen löytänyt sisäisen potentiaalini lähteelle. Olen viimein päässyt käsiksi ehtymättömään tulienergiaani.
Kuin sisälläni olisi syttynyt kultainen valo, jonka en aio antaa sammua.

Keskittyessäni siihen minkä tunnen oikeaksi ja lakattuani hajottamasta energiaani vääriin asioihin, olen löytänyt itseni taas vahvemmin ja sitä myötä takaisin rakkauteen.

Uusia mahdollisuuksia on hyvä antaa, itselleen ja muille.
 Ja ottaa oppeja.

Näen taas mikä on rakasta ja tärkeää. Nautin hiljaisuudesta ja olen rauhoittanut sydämeni. Nyt on tyyntä ja se on hyvä.

perjantai 21. lokakuuta 2016

Synnyin ja juhlin






Kuva: Elias
Kuva: Elias
Kuva: Sara






Every day, in every way, I'm getting better and better. -Émile Coué

Syntymästäni tuli kuluneeksi 25 vuotta ja sen kunniaksi pidin glitterteemaiset juhlat. Oli virkistävää täytellä ilmapalloja glitterillä ja peittää vieraat glitteriin ja timantteihin myös. Mitä vuosien varrella tulee opittua on, miten paljon itse voi omaan elämäänsä vaikuttaa, sillä miten siihen asennoituu. Maailma ei ole minua vastaan, vaikka elämään vastoinkäymisiä kuuluukin. Ei ole helppoa rikkoa omia käytösmallejaan, mutta kaikki on mahdollista. Yritän antaa virheet itselleni anteeksi, sillä niiden avulla on mahdollista kehittyä. Aika on rajallista ja huomaan kiinnittäväni enemmän huomiota mihin sitä käytän. On turha haaskata energiaa asioihin tai ihmisiin, jotka eivät tunnu täysin kuuluvan elämäämme. Haluan keskittyä siihen miten paljon hyvää ja ihania ihmisiä elämääni on siunautunut ja siihen miten pitkälle sitä on tullut kuljettua,

Loppujen lopuksi olen kiitollinen kaikista kokemuksista, joita on tielleni sattunut. Ne ovat muokanneet minut ja opettaneet minua. Nautin elämästäni suunnattomasti, vaikka se ei aina pelkkää onnea ja riemua olisikaan. Ei kai sitä osaisi arvostakaan niin paljon, jos näin olisi.